Rakennusala kaksoistutkinto-opinnoilla ja amk-opinnot

Kun kunnianhimoa ja intoa riittää, on kaksoistutkinto hyvä vaihtoehto. Ammatillisen perustutkinnon yhteyteen pystyy ottamaan lukio-opintoja sen verran kuin itse haluaa. Voi suorittaa joko yksittäisiä kursseja tai käydä koko lukio ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Kun ammatillisen perustutkinnon todistus on taskussa, on mahdollista hakea jatko-opintoihin – lukio-opintojen kanssa tai ilman.

Näin teki Fanny Malmstedt, joka kävi kertomassa opiskelutarinastaan SAMIn aloittaville opiskelijoille (kuva ylhäällä). Rakennusalan perustutkintoa opiskellessa hän suoritti myös lukio-opintoja. Amiksen jälkeen hän kävi ammattikorkeakoulun, päätyen rakennusalan insinööriksi.

Kerrotaanpa Fannyn tarina alusta alkaen. Enonkoskelta kotoisin oleva Fanny tiesi peruskoulun päättäessä, että rakennusala on hänen alansa. Se vain tuntui sopivalta. Hän haki opiskelemaan SAMIin, sai opiskelupaikan ja aloitti perustutkinto-opinnot syksyllä 2007.

Rakennusalalla on nykyään nähty enemmän naispuolisia, mutta vielä tuohon aikaan alalla oli lähes pelkästään miehiä.

– ”Koko opintojen ajan olin ainoa naispuolinen rakennusalan opiskelija. Tämä ei kuitenkaan haitannut. Pojat suhtautuivat minuun tosi hyvin, eikä siinä tullut ulkopuolisen oloa missään vaiheessa. Varmaankin sen takia, kun olen aina ollut tällainen mopotyttö.”

Kaksoistutkintoa suorittamaan

Yhdeksännellä luokalla oltiin jo kerrottu ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistämisestä, eli kaksoistutkinnon suorittamisesta. Fanny oli päättänyt yhteishaun aikaan, että hän haluaa suorittaa sellaisen. Vanhemmatkin kannustivat tähän. Joten heti ammattikouluopintojen alkaessa hän aloitti lukiokurssit.

Siihen aikaan lukio-opintojen suorittaminen ammattikoulun yhteydessä tehtiin eri tavalla kuin nykyään. Fannylla oli normaali koulupäivä ammattikoulun rakennuspuolella ja iltapäivällä, muiden lähtiessä kotiin, hän jäi lukio-opintojen tunneille. Fannyn kolmantena opiskeluvuonna yhdistelmäopintojen järjestelmä muuttui sellaiseksi kuin se nykyään on: osa jaksoista suoritetaan ammattikoulussa ja osa lukiossa. Enää ei tarvinnut jäädä iltapäiväksi opiskelemaan lukiokursseja.

– ”Kokonaisen jakson suorittaminen Lyseon lukiossa oli oikeastaan kiva kokemus, kun sai kokeilla millaista lukiossa opiskelu oli. Samalla näki yläasteen aikaisia kavereita.”

Fanny MalmstedtVälillä mielenkiinto ei meinannut riittää lukiokurssien suorittamiseen. Toisena opiskeluvuonna oma ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja alkoivatkin kannustaa Fannya jatkamaan lukio-opintoja. Kolmantena vuonna hän suorittikin loput kurssit.

Kun Fanny päätti suorittaa myös lukion, oliko hänellä tavoitteena valkolakki? Aluksi kyllä. Jossain vaiheessa opintoja hän sai selville, että ylioppilastodistuksesta ei ole hyötyä jatko-opintoihin hakeutuessa. Ammattikoulun tutkintotodistus riittää. Hän koki, että kurssien kautta saatu oppi on se, mikä riittää hänelle. Fanny suoritti muutamaa kurssia vaille kaikki yo-kirjoitusten osallistumiseen vaadittavat kurssit.

Fanny muistelee, että kaksoistutkinnon suorittaminen ei tuntunut rankalta.

– ”Rakennusalalta ei tullut pahemmin läksyjä, joten lukio-opinnoista saadut kotityöt sai tehtyä hyvin. Varsinkin viimeisenä opiskeluvuonna, kun lukio-opintoja suoritettiin jaksoittain. Sai keskittyä pelkästään niihin.”

Lopulta kolmen vuoden jälkeen vuonna 2010 rakennusalan perustutkinnon todistus oli saatu. Muut ryhmällä olleet suorittivat tutkinnon pääsääntöisesti kahdessa ja puolessa vuodessa, joten Fanny oli ryhmänsä viimeinen valmistunut.

Jo opintojen aikana Fanny pääsi opettajan avustuksella töihin savonlinnalaiseen insinööritoimistoon tekemään kevyitä piirustustehtäviä. Samaisessa työpaikassa tuli työskenneltyä useampikin kesä valmistumisen jälkeen.

Kaksoistutkinto takana ja kohti insinööriopintoja

Ennen valmistumistaan tuli päätös, että jatko-opinnot on se vaihe, jota lähdetään tavoittelemaan seuraavaksi. Koska rakennusala tuntui omalta, päätti hän hakea rakennusalan insinööriksi ammattikorkeakouluun. Kuopio tuntui sopivalta paikalta, joten hän haki Savonia-ammattikorkeakouluun.

Hakupaperit oli lähetetty ja sen jälkeen toivottiin parasta. Postiluukusta tipahti kutsu pääsykokeisiin, jossa oli luetun ymmärtäminen, matematiikan koe sekä joko fysiikan tai kemian koe. Pääsykokeissa Fanny huomasi lukio-opintojen olleen hyödyllisiä. Pääsykokeet menivät hyvin ja koska tuohon aikaan ammattikoulun tutkintotodistuksella sai hyvät hakupisteet, oli sisäänpääsy melko helppoa.

Edessä olikin muutto Enonkoskelta Kuopioon. Fanny muistelee, että opiskelu ammattikorkeassa oli samanlaista kuin lukiossa, mutta läsnäolopakkoa ei ollut.

– ”Oli paljon itsestään kiinni miten opinnoissa pääsi eteenpäin. Ryhmätöitä oli paljon.”

Kolmannen vuoden puolivälissä Fanny vaihtoi koulua. Hän muutti Seinäjoelle ja siirtyi opiskelemaan Seinäjoen ammattikorkeakouluun (SeAMK). Koulun vaihdossa tuli samalla pieni takaisku, mikä jäi harmittamaan.

– ”Savoniassa suoritettujen amk-opinnoista sai hyväksilukuja melko huonosti. Koulun vaihdon yhteydessä otin vuoden verran pakkia opinnoissa, eli olin taas kakkosluokkalainen.”

Ammattikorkeakouluopinnoissa meni kaikkiaan kuusi vuotta, joista viimeisin vuosi meni opinnäytetyötä tehdessä. Fanny valmistui keväällä 2016. Sitä ennen hän ehti muuttaa Savonlinnaan ja mennä uudestaan töihin samaiseen insinööritoimistoon tekemään suunnittelutyötä, jossa hän on edelleen tämän kirjoitushetkellä.

Tarkemmat tiedot ammatillisen ja lukio-opintojen yhdistelystä saat Mun Jutun blogista.

Ota selvää

Tutustu Fannyn opiskelemaan tutkintoon: rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja.

Tutustu

Mitä mieltä olet koulutuksesta? Heräsikö kysymyksiä?

Heräsikö kysymys?

Lähetä kysymys meille, niin lähetämme vastauksen sinulle sähköpostilla.

Not readable? Change text.

Mitä etsit? Kirjoita hakusana ja paina enter